Postipaketteja

Lähellä olevia ystäviä voi tavata ja halata, heidän kanssaan ollaan perillä arjen kuvioista, pikkumurheista ja iloista. Ystäviä on kuitenkin myös kaukana, he ovat hengessä mukana, vaikkei säännöllisiä tapaamisia olisikaan. Koska yhteydenpito on välillä hyvinkin vähäistä (en esimerkiksi juuri koskaan soittele), minusta on erityismukavaa lähettää ja saada postikortteja toisinaan.

Tällä viikolla minua on hemmoteltu usealla lähetyksellä: Jijin kortti löysi tiensä Lontoosta postiluukkuuni parin kuukauden harhailun jälkeen, sain kuulumisia Taizésta (myös http://lakialyonissa.blogspot.com/), yllätyspostipaketin äidiltä ja vielä yllättävämmän jätskibaarilahjakortin naistenpäivän kunniaksi ja remonttipiristykseksi Jijille ja itselleni yhteiseltä ystävältä. Kuoressa luki:

Kerronpa sinulle tarinan tään,

se kuvaa kahta ystävää.

He kantoivat ruukkua keveää,

oli täynnä se elämää elävää.

Oli ruukussa surut, ilot ja huolet,

mutta ei hätää: ystävä kantoi puolet!

Cicero totesi saman about näin: 

Ystävyys antaa myötäkäymisille lisää hohdetta, ja vastoinkäymiset se tekee kevyemmiksi jakamalla ne  useamman osalle.

Tyytyväinen Jiji ja suklaa- ja pistaasijäätelöä!

 Jogurtti-, aprikoosi- ja mansikkajäätelöä & paksu kaakao.

  Kiitos Ansku!

väliaikaiskeittiö makuuhuoneessa

Kasvit ovat väliaikaismajoituksessa olohuoneessa, 

kaktukseni innostui järjestelystä.

Postia kotoa!

Ystävyydestä on kirjoitettu maailma puolilleen (ks. myös holtiton aforismien viljelyni). Näin on varmaankin siksi, että "Kaikesta, millä viisaus voi lisätä elämän ihanuutta, on ystävyys suurin saavutus." Tätä mieltä olemme minä ja Epikuros. 

Jos hyväks koetellun saat ystävän,

sydämees hänet sido vaskiköysin.

~Shakespeare~