-- tarinoita omalta tieltäni, toisinaan myös aikamatkoja --



tiistai 31. tammikuuta 2012

Kohti kevättä

___________________________________________________________________________________



















perjantai 27. tammikuuta 2012

Oranssia


Oikein oranssia päivää, rakkaat lukijat! Minun toipilaspäivääni kuuluu kiva kirja, mausteisia tuoksuja ja ehkä vähän puikkojen kilinää jos viitsin.


__________________________________________________________________________________














 






Ehkä vähän keltaistakin sallitaan. Ja nyt teelle.




sunnuntai 8. tammikuuta 2012

Arjen alku

ja loman loppu. Tästä lähin väännetään hampaat irvessä.
















TALVIYÖ

Ilma kilahtelee kuin lasikello,
helisee puitten huurreneulaset.
Hyytyneen teräsvirran lailla
kaartuu tie sinisten varjojen alla.

Talot, äänettömät lohkareet
ilman jääkuullossa kuin hyisessä vedessä.
Ihmiselämä kytee
odottaen aurinkoa
tahtoen polttautua eläväksi liekiksi
läpi kuoleman, jähmettymisen
välkehtivän lumouksen.

-Katri Vala-




torstai 5. tammikuuta 2012

Hyvää uutta vuotta!

Joulu sujui tosiaan leppoisissa tunnelmissa, uusi vuosi vaihtui ja talvipäivänseisaus taitettiin. En ole pitänyt tapanani tehdä lupauksia uutena vuotena, mutta siitä huolimatta uuden vuoden aloittaminen antaa aina pienen sysäyksen mietiskellä uudella tavalla toimiaan ja sitä, mitä oikeastaan tulevalta haluaisi. Näissä tunnelmissa myös jätän tähän päivitykseen kokeilumielessä kommentti-laatikon, lukisin mielelläni terveisiä!

Yhdestä joulupaketistani paljastui suloinen kalenterimuotoinen päiväkirja armon vuodelle 2012. Sen ensilehdillä on lainaus Henry Milleriltä, yritän ottaa ajatuksen ohjenuorakseni ja kirjata siihen vain kauniita asioita. Vuoden päästä nähdään, kuinka kävi.


Kiinnitä huomiosi elämään ympärilläsi
- ihmisiin, asioihin, kirjallisuuteen, musiikkiin.
Maailma on niin rikas, se sykkii aarteita, kauniita sieluja,
mielenkiintoisia ihmisiä. Unohda itsesi.












Jouluna

Minun jouluni oli lumihiutaleita talvitakilla


yhdessäoloa ja leppoisia puuhia


marsipaanipossuja


kuusen tuoksua


ja paketteja kuusen alla.








Se oli takan lämpöä ja enkelikellon kilinää


ystävien yhdessäoloa


perinteinen joulupiknik


ja kynttilänvaloa. Joku oli tehnyt lumienkelin
hautausmaan portille.


Kansa, joka pimeydessä vaeltaa, näkee suuren valon.
Niille, jotka asuvat kuoleman varjon maassa, loistaa kirkkaus.
Sinä teet runsaaksi riemun, annat suuren ilon.

Jes.9:1-2


Toivottavasti teidänkin joulunne oli leppoisan rentouttava, hassun hauska ja kaikin puolin sopiva valopilkku kaamoksen keskellä! Nyt päivät jo pitenevät.