Minulla on muuan ihana kirja, jonka löysin kerran Puutorin pihakirjakirppikseltä: Suomen vuosi -Runoja ja valokuvia keväästä kevääseen, vuodelta 1951. Siinä on monta syysrunoakin, joista yksi jo alla. Lähes kaikkeen syksyiseen tosin liitetään aina ajatuksia kuolemasta, mutta pidettäköön sitä asiaan kuuluvana. Niinhän on ihmisen laita kuin ruohon ja elämä tuntuu elämiseltä kun sen aina välillä muistaa.
Taidan laittaa lisää runoja vielä myöhemminkin nyt kun innostuin. Kultaisia päiviä, kultaseni! Itse olen sairastellessani nauttinut levosta, elokuvista, teestä ja ystävällisistä kämppiksistä, jotka ovat niin kilttejä että jaksavat paitsi ilostuttaa olemassaolollaan myös ravata kaupassa hakemassa milloin tyrnimehua milloin jäätelöä. Kiitos Kiia!
Laitan vielä muutaman kuvan aiemmilta hämyisiltä illoilta.
___________________________________________________________
