Vähän jo viivähtänyt aikaa siitä kun viimeksi tänne jotain lisäilin, hups. Mutta se johtuu vain siitä, että on ollut meneillään paljon kaikenlaista mukavaa, kivaa, mielenkiintoista ja aikaavievää enkä ole ennättänyt. Ja sehän on vain positiivinen asia.
Nyt kuume on kellistänyt minut muutamaksi päiväksi. Sekin on oikeastaan positiivinen asia, koska välillä on hyvä ihan pysähtyä ja koota itsensä. Ehtii miettiä kaikenlaista. Ja kun jaksaa nousta sängystä ylös, myös päivittää laiminlyötyä blogiaan! Alla muutamia tunnelmakuvia eräältä viimeaikaiselta matkalta.
_____________________________________________________________
_____________________________________________________________
PUUT SYYSVALOSSA
Puut, vartijat tieni himmeän,
mikä latvanne kultaa noin?
Ma askeleitani hiljennän,
Ma askeleitani hiljennän,
kun teitä katsella voin.
Ma nään: olen allanne kulkenut,
tie vuosien halki vei.
On murhe matkalla vanhennut,
pyhä ensi heltymys ei.
Puut korkeat, kanssanne elänyt
olen monta kuolemaa.
Mut aamunsa valossa, tunnen nyt,
sydän alati vaeltaa.
Viel' ihanat lehtenne varisee
niin usein multaan maan -
valo vain, joka silmääni säteilee,
ei häviä millonkaan.
Puut, vartijat voiman kalleimman
te olkaa alati sen!
Syvä tuska viimeinen, kuoleman,
on allanne suloinen.
-Lauri Viljanen-
