Olen jo pitkään pitänyt joutsenta kohtalonlintunani. Siihen on useita syitä, mutta luulen etten ole ainut joutsenista haltioituva, liittyväthän ne usein suuriin alkuihin ja loppuihin: joutsenparvien muuttolento ja -laulu julistavat alkaneiksi sekä syksyn että kevään. Ehkä siksi jäähyväistöitä kutsutaankin joutsenlauluiksi. En ole suuremmin kiintynyt Yö-yhtyeen kappaleeseen, mutta moniin muihin joutsenlauluihin kylläkin, kuten Kulkuriin ja joutseneen. Myös ikivihreässä Mikkihiiri merihädässä -rallatuksessa Suomen joutsen käy Mikkiä auttamaan, liekö ollut puhe kansallislinnustamme vai venhosta?
Peruskouluaikoina luin läpi Kaari Utrion tuotantoa, muistan vieläkin taianomaisen loitsun "Vesilintu, vaskilintu, auta joutsen, jumalan lintu". Joutsen on mystinen ja koskettaa myös kotipaikka- ja pariuskollisuudellaan.
Eräänä heinäkuisena iltana kuljeskelin joutessani Mikonkarin rannoilla, kun silmiini osui joutsenpari kahden harmaauntuvaisen poikasensa kanssa. Ne olivat jo rantautuneet, mutta kun kahistelin paikalle ottivat äkkilähdön merelle ja uiskentelivat ruokailemassa niin kauan kuin olin lähettyvillä.
-------------------------------------------------------------
----------------------------------------------------------
Lopuksi lisään vielä linkin iki-ihanan Tapsan esittämään Kulkuriin ja joutseneen. Parempiakin versioita on kuultu, mutta tuskin koskaan sopivampaa spiikkausta kuin tässä. http://www.youtube.com/watch?v=-PDy8v8_z2g
Elämä on ihanaa, eikö olekin? Teidän;
Anna
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti