Arjen alku

ja loman loppu. Tästä lähin väännetään hampaat irvessä.

TALVIYÖ

Ilma kilahtelee kuin lasikello,

helisee puitten huurreneulaset.

Hyytyneen teräsvirran lailla

kaartuu tie sinisten varjojen alla.

Talot, äänettömät lohkareet

ilman jääkuullossa kuin hyisessä vedessä.

Ihmiselämä kytee

odottaen aurinkoa

tahtoen polttautua eläväksi liekiksi

läpi kuoleman, jähmettymisen

välkehtivän lumouksen.

-Katri Vala-