-- tarinoita omalta tieltäni, toisinaan myös aikamatkoja --



maanantai 27. huhtikuuta 2015

Rullaati rullaa!












Viikonloppuna vietettiin ystäväni polttareita urheilullisessa hengessä. Tankkauspuoli oli onneksi kunnossa, kiitos mainion ruokatiimimme kansainväliseltä ruokalistalta löytyi herkkuja sankarin matkan varrelta. Koska vappuviikko käynnistyi juuri, jätin polttaribrunssin ilmapallot ja serpentiinit keittiöön varsinaista kevään juhlaa odottamaan. Paljon on vielä kevätkiireitä, ennen kuin tämä opiskelija voi heittäytyä vapun viettoon. Tänään on ollut polttarirääppiäisaamiainen (blinejä, sacherkakkua ja juustoja), kohta aukeava nuppu, pihapuuhun takertunut leija, ruusuja ja kirjoitushommia.

Polttareihin osallistui myös kuninkaallisia:




maanantai 13. huhtikuuta 2015

Kevätlaulua


Kevät availee silmuja ja nuppuja. Siellä, missä talvi on jaksanut hyytää, kevät tekee jäästä jylähteleviä lauttoja ja solisevia puroja. Minua se kiskoisi säteillään ulos rannoille, mutta lukujärjestys pitää ruodussa.







Nostalgista ysärimusaa, törmäsin pitkästä aikaa Juha Tapioon ja kevätlauluun:




keskiviikko 8. huhtikuuta 2015

Reissukuvakertomus



Olin viime viikolla Budapestissä, jee! Kierrettiin hyviä museoita, pistäydyttiin hienoina oopperassa, liottiin ikivanhassa kylpylässä ja popsittiin gulassia ja kakkuja. Teetä ja salaattia oli huonosti tarjolla, mutta ankanmaksaa en muista aiemmin edes syöneeni. Tosi nannaa. Parasta reissussa oli seura ja herkut. Tuliaisiksi valikoitui perinteisiä ruokajuttuja: valkosipulia, paprikamaustetta ja makeaa tokaji-viiniä. Itselle löytyi valkoinen rukousnauha (aiempani ovat vain koristekäyttöön, ajattelin tätä enemmän koruksi), kirppismekko, kirja pyhimyksistä taiteessa ja laventelinoksia. Kuvia otin niukanlaiseksi, eniten kirkoissa. Hiljaista viikkoa tunnelmoitiin lähinnä näillä kirkoissa pistäytymisillä ja oopperan (pramea pytinki) Johannes Passiossa.

Jos tarvitsette tekemisillenne taustamusiikkia, niin tässä parin tunnin edestä kansalliseepoksellista Lisztin Unkarilaista rapsodiaa, melko romanttista pimputusta:





Suuren synagogan eteisen katto



Suuri synagoga



Szent Istvan bazilika




 

Pompöösi herkkukahvila



Vanhassa kaupungissa












Paikallinen pyhä: Stephanus Rex









Matiaksen kirkko


















Kansallismuseo




 

Ooopperaa



tiistai 24. maaliskuuta 2015

Kevättä rinnassa



Ihme: Piha-angervo kukassa! (Lämmin ilmanvaihtopömpeli luo suotuisan mini-ilmaston.)


Alkuviikon takatalvisista pikkupakkasista huolimatta Turussa on jo jonkin aikaa ollut täysi kevät! Vilkastuvaa aurajokirantaa on mukava käyskennellä. Kevättä on ikävä kyllä paitsi rinnassa myös hengitysteissä, katupöly ja horroksesta heräilevät puut sun muut tekevät olon tukkoiseksi. Kaikenmaailman pöpöistä puhumattakaan. Mutta nämä on pieniä, kevät on aika ihanaa aikaa! Tekeillä on monenmoista, mutta ajatukset käyvät vähän väliä jo kesän puuhissa, reissuissa ja puutarhahommissa. Kesä Turussa! Mahtava asia.












perjantai 20. maaliskuuta 2015

Otoksia







































Kävin Pausku-siskon kanssa Wäinö Aaltosen museon uusimman OTOS -näyttelyn avajaisissa, chin chin! Suosittelen turkulaista nykymaalausta, näyttelyyn voi tutustua 24. toukokuuta saakka.

Näissä kuvissa Tiina Vainion katedraaliset Pro Fidet (tuhkaa ja akryylia purjeelle),  Kati Immosen Pullotettu: Ihana ilta, Henna Ahon Pöhelikkö 3, Erkki Nampajärven Aurinko, Erika Adamssonin Senior Artist I-VII sekä Lajintunnistus ja Rinnakkaisleikki. Ja nostalginen piirtoheitinjuttu, josta en tiedä mitään.


tiistai 17. helmikuuta 2015

Laskiaistiistaina


Kevättalven aurinko on hellinyt. Eilen söin laskiaispullan iltapalaksi, kullalle kiitos! Hetken näytti jo pahasti siltä, että missaisin sesonkiherkun... Runebergintorttuja sentään olen nauttinut yltäkyllin. Vaikken vielä ole paastomielellä, tänään alkaa pääsiäisen odotus. Kristikunnan ilojuhlaa odotan kyllä, jo siksikin, että pitkäperjantaiviikolla pääsen reissuun! 

Koska kansallispyhättömme Turun tuomiokirkko sijaitsee päivittäisten reittieni varrella, minulla on edelleen tapana piipahtaa siellä toisinaan. Tänään vierailin siellä opintojen puolesta ja pääsin avoimen kirkkotilan holvien ja kappeleiden lisäksi vilkaisemaan myös tuomiokirkkomuseoa ja hautavaatteiden varastoa. Harvinaisia 1600-luvulta säilyneitä pukuja tuntui epätodelliselta tarkastella. Hienoudesta huolimatta se oli myös memento mori -hetki. Tunnelmia:









Pyhä Anna itse kolmantena, 1480-l.